sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Sunnuntaimietteitä

Reilu viisi viikkoa takana autoimmuunipaleota ja koen olossani tapahtuneen merkittävää parantumista. Vielä en voi puhua oireettomuudesta, mutta verrattuna siihen mitä oloni oli vuodenvaihteessa, olen paljon energisempi. Olen myös kovin päättäväisesti menossa huomenna puolen vuoden totaalisalitauon jälkeen aktivoimaan salikorttini ja aloittamaan treenaamisen. Se miten treeni vaikuttaa kipuihin, pelottaa mutta pakko se on testata. Edelleen kädet ja päkiät kipuilevat mutta kipu ei ole enää päällimmäisenä mielessä koko ajan.  Lisäksi uskaltauduin aloittamaan probiootit, löysin tuotteen missä on vain lactobacillus rhamnosus-kantaa, jonka pitäisi sopia myös histamiiniyliherkälle. Vähensin myös itse lääkärin ohjeesta huolimatta kortisoniannostani, jota siis syön lymfosyyttikoliittiin. Voisikohan oloni kohentumisella ja kortisnonin vähentämisellä olla yhteys? Ehkä elimistöni oma immuunijärjestelmä alkaa vihdoinkin herätä taisteluun ja varsinkin nyt kun kortisnoannos on pieni. Ajattelin vielä viikon jatkaa kuuria ja lopettaa sen kuukautta aiemmin kuin oli määrä. Oman päätelmäni mukaan nyt kun syön AIP-ruokavaliota, kortisonikuurin loputtua lymfosyyttikoliitin uusiutumisriski olisi aika minimissään.

Tänään tein jälleen kerran kokeiluja keittiössä, sitä se on ollut viimeiset viisi viikkoa. Jääkaappimme pursuaa vihanneksia ja juureksia, joita ennen AIP-ruokavaliota tuskin olin koskaan maistanutkaan. Rakastan leipomista ja myös viiden viikon aikana on tullut kokeiltua lukematon määrä reseptejä, jotkut on päätyneet mahaan asti, toiset suoraan roskikseen.Sain kuitenkin aikaiseksi mukavan makuisia mustikkamuffinseja, joita pakastin ja voin tarvittaessa ottaa mukaan vaikka kylään mentäessä. Niin monesti olen joutunut selittämään ruokavaliotani ja mukanani tulevia eväspurkkeja ja useimmiten ihmetys on ollut suuri kun en ole suostunut syömään tarjolla olevia ruokia. Tuntuu että monen on kovin vaikeaa uskoa, että en tee tätä ilkeyttäni tai siksi että olen liian nirppanokka syödäkseni muiden tekemiä ruokia. Olen vain liian monta kertaa kotonakin itse tekemäni ruuan jälkeen tuskaillut kovien kipujen takia ja sadatellut mikä taas johti kipuihin. En myöskään halua vaivata toisia selostamalla listaa, mitkä elintarvikkeet minulle sopivat. Todellakin se yksi pieni väärä mauste tai muu voi tehdä oloni kipeäksi neljäksi päiväksi.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti